Lastenlasten päiväkotipiha

Huhtikuun blogissa Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Bilström kertoo huomioistaan päiväkotipihoista. Lapset viettävät päiväkodissa valtaosan hereilläoloajastaan. Ja kuka päättää päiväkotien sijoittamisesta ja pihojen suuruudesta ja varustelusta? Kuntapäättäjät!
Mummot, äänestestään kuntapäättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät vastuunsa lähiluonnon vaalijoina ja terveellisen ympäristön luojina!

Lapsen tarkkaavainen katse huomaa tikut, kivet, muurahaiset ja kukat. Marjat, puunjuuret ja linnut – leikkiin kutsuvat ihmeet. Vai löytääkö katse hiekkaa, muovinurmea, asfalttipintoja ja kiipeilytelineitä?

Mietiskelin lasten arkea, päiväkodeissa ja niiden pihoilla. Minkälainen se on? Kävin katselemassa erilaisia päiväkotipihoja, löysin muutaman, joissa oli kalliota, puita, pensaita – maata. Muut pihat olivat sitä hiekkaa ja asfalttia.

Lapsen suhde ympäristöön, luonnon ihmeisiin ja maaperän terveyttä edistäviin pieneliöihin syntyy joka päivä ulkona leikkien. Näkeminen ja kokeminen – katselu ja havainnointi opettavat arvokkaita asioita – katsomista, ymmärtämistä, vaalimista , arvostusta. Ne jättävät valtavan arvokkaan perinnön kasvamista ja aikuistumista vahvistamaan. Juurruttavat meidän maahan ja luovat siteen elinympäristöön, luontoon, puihin ja pölyttäjiin.

Voimme kaikki yhdessä tehdä lasten ja lasten lasten elinympäristöstä vihreän, rikkaan ja tulevaisuutta vaalivan. Kunnissa tehdään tärkeät päätökset elinympäristöstämme. Elinvoimaisten, elämää pursuavien päiväkotipihojen suunnittelu vaatii ammattilaisten osaamista. Eihän säästetä siinä kohtaa vaan tehdään päiväkotipihoista kasvamisen taikapiiri.

Ja mummopäivinä viedään lapsenlapset metsään. Onhan omassa kunnassasi huolehdittu siitä, että lähimetsiä säästetään ja vaalitaan?

Teksti ja kuva: Marja-Liisa Tapio Bilström
Lue lisää Aktivistimummoista www.aktivistimummot.fi

Yksi ihastuttava päiväkotipiha on Tuusulassa, Martta Wendelinin päiväkodissa.

#MummotÄänestää 13.4.2025

Viime viikolla 27.3.2025 Aktivistimummot järjestivät kuntavaalipaneelin Eurooppasalissa. Paneeliin saatiin viisi pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokasta. Heiltä kysyttiin kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista. Paneelin moderaattoreina toimivat aktivistimummot Leena Brandt ja Armi Temmes.  Esillä oli mummojen päättäjäteema: ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Kansanedustaja Henrik Vuornos (Kokoomus, Espoo), , Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja  Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki). Muutamiin kysymyksiin panelistit vastasivat lippuäänestyksellä. Yhtenä kysymyksenä oli se, pitäisikö kuntaruokailussa (mm. koulut) siirtyä entistä enemmän kasvisruokaan ja alkaa noudattaa Greenpeacen #PuoletParempaa -kampanjan mukaista ruokavaliota. Tavoite on, että kunnissa tarjotaaan puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista!

Vastaukset olivat myönteisiä. Kaikki edustajat olivat kasvisruoan lisääminen kannalla (vihreät äänestylaput). Perussuomalaisten Marleena Isomaa otti esiin huolen alkutuottajien hyvinvoinnista. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alkutuottajille pitää turvata oikeudenmukainen korvaus heidän työstään. Myös kotimaisen suosimisesta sesonkien puitteissa oltiin yksimielisiä.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään 13.4. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Itämeri kaatopaikasta näyteikkunaksi

Itämerestä on tulossa likakaivo ja kaatopaikka. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan Itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna. Ei keksitä enää uusia tekosyitä siitä, ettei se olisi mahdollista.

Mäntyöljy, styreeni, bentseeni, muovi, öljy, oudot tunnistamattomat rasvakokkareet. Näitä kaikkia on hiljattain kipattu Itämereen kuin se olisi kaatopaikka. Mereen päätyy vesieliöille, linnustolle ja kalastolle vaarallisia aineita, jotka vaikuttavat koko ekosysteemiin, ja ravintoketjun myötä kaikki nämä lopulta päätyvät ihmiseen.    

On vuosi 2025 ja ekologista tietoa laajalti saatavissa, mutta edelleen monet yritykset jatkavat toimintaa noudattaen minimivaatimuksia. Vedotaan lakiin, tietämättömyyteen, vihollistoimiin, kiusantekoon. Vedotaan liiketoiminnan kilpailullisiin suojiin ja kustannuksiin. Aikapulaan ja kansainvälisiin käytäntöihin. Mutta nämä vetoomukset eivät vaikuta siihen, että luonto kärsii ja sitten ihminen itse.

Edelläkävijäyritykset ovat luoneet omat norminsa. He kehittävät jätteistä uusia tuotteita, kierrättävät ja hävittävät ylijäämän asianmukaisesti. He ajattelevat, että merten kalaa syödään nyt ja tulevaisuudessakin. He varmistavat, että merenalaiset ajokasniityt säilyvät lapsillemmekin. He uskovat, että merten uskomaton monimuotoisuus on meidän rikkautemme ja paras aarteemme.

Me Aktivistimummot emme hyväksy Itämeren likaamista. Itämeri ja etenkin sen sisälahdet ovat erittäin herkkiä luontokohteita. Asioissa, joissa lainsäädäntö kulkee terveen järjen jäljessä, on mahdollista luoda yritysten omiin tiukempin normeihin perustuvia hyviä esimerkkejä. Parasta tietenkin on, jos lainsäädäntö saadaan koskemaan kaikkia samanlaisena. Aktivistimummot vaativat, että vaaralliset aineet puhdistetaan satamissa, että öljyvahingot estetään jo ennakolta, että jätteille etsitään järkevät käyttökohteet sen sijaan, että Itämeremme toimisi edelleen kaatopaikkana.

Kirjoittajat: Armi Temmes, MMT ja Päivi Salpakivi-Salomaa, MMM
Kuva: HS 3.3.2025 Lassi Rinne

www.aktivistimummot.fi

Sähköpostit:
Armi: armi.temmes at gmail.com
Päivi: salpasalo at hotmail.com

Nyt tarvitaan ilmastoviisaita päättäjiä

Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Nyt on puhuttu paljon kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue tästä kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, mitkä hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.

Hyvinvointialueet ovat iso toimija Suomessa. Ne ovat myös merkittävä ilmaston ja ympäristön kuormittaja: Vuonna 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon päästöjen osuus oli 6,5 % koko Suomen kulutusperäisistä päästöistä. Kuormaa kertyy mm. alueiden omista ja vuokraamista kiinteistöistä ja uudisrakentamisesta. Hyvinvointialueiden toimintaan liittyy paljon autoilua mm. palo-ja pelastustoimen tehtävissä tai kotihoidon toteuttamisessa. Alueet myös tekevät kukin miljoonaluokan tarvike- yms. hankintoja ulkopuolisilta toimijoilta.

Hienoja tavoitteita, toteutusta vailla!

Monet hyvinvointialueet ovatkin laatineet ilmasto-ohjelmia, jotka tähtäävät systemaattisesti päästöjen vähentämiseen tai hiilineutraaliuteen. Uudenmaan Vihreät Ry:n tiedotteen (30.10.2024) mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yltänyt kunnianhimoisimpaan ilmasto-ohjelmaan koko maassa: alue on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monet muutkin hyvinvointialueet ovat kirjanneet hienoja tavoitteita ilmasto-ohjelmissaan. Parhaidenkin kohdalla kuitenkin puuttuu se oleellisin: ohjelmien toteuttaminen! Meidän äänestäjien on valittava seuraavalle kaudelle sellaiset päättäjät, jotka pyrkivät tinkimättä ilmastoviisaisiin päämääriin.

Ilmastoa ja rahaa voidaan säästää yhtä aikaa

Kun julkisuudessa puhutaan hyvinvointialueista, koskee puhe yleensä rahaa: rahoja on leikattu ja sen myötä uhka palvelujen supistamisesta ja suoranaisesta kurjistamisesta leijuu ilmassa. Suuri osa ilmastoystävällisistä ratkaisuista on onneksi kustannusneutraaleja tai jopa rahaa säästäviä. Esimerkiksi energiatehokkuuden huomioiminen laite- ja tilahankinnoissa ei lisää kustannuksia ja jotkut toimet kuten kodinhoitopalveluiden reitityksen parempi suunnittelu tai kaikenlaisen hävikin välttäminen tuovat säästöä.  Kustannuksia lisäävät ratkaisut kuten vaikkapa pyöräedun tarjoaminen työntekijöille saattavat maksaa itsensä takaisin jossain toisaalla: pyöräily voi vähentää sairaslomia ja lisätä sitoutumista työpaikkaan, mikä säästää vuokratyövoiman hankkimiselta.

Ilmastoteot ovat myös terveystekoja

Ilmasto- ja ympäristöseikat liittyvät hyvinvointialueisiin toistakin kautta: ne aiheuttavat jo nyt monenlaisia ongelmia, joista hyvinvointialueet joutuvat vastaamaan. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ukkosmyrskyjen, esiintymistä ja rajuutta. Tällä on suoria vaikutuksia pelastustoimen tehtäviin, kuten monenlaisten hälytystehtävien määrän kasvuun. Lisääntyvät hellejaksot ja heikentynyt ilmanlaatu rasittavat erityisesti ikääntyneiden terveyttä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ihmisten vastustuskykyä ja näin lisätä esimerkiksi kroonisten sairauksien, erityisesti astman ja allergioiden, esiintyvyyttä. Ilmastonkriisi ja biodiversiteetin heikentyminen voivat aiheuttaa koko väestön mutta erityisesti nuorten mielenterveydelle lisäkuormaa ja kasvattaa osaltaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta. Ja globaalisti ajatellen ilmastokriisi uhkaa ruuantuotantoa, aiheuttaa lisääntyvästi sotien uhkaa ja lisää pakolaisuutta, jotka vaativat hyvinvointialueiden varautumista, mahdollisimman kestävin keinoin, kasvaviin tarpeisiin.

Mummoviisaus on ilmastoviisautta - käytetään sitä myös äänestyskopissa

Meidän mummojen pitää siis äänestää viisaasti. Hyvinvointialueiden tulee tietysti ennen muuta vastata terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tehtävistään. Mutta meidän mummojen pitää osata ajatella laajemmin eikä langeta ehdokkaiden houkuttaviin lupauksiin juuri tietyn alueen lähipalveluiden parantamisesta. Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lasten ja seuraavien sukupolvien tulevaisuus toimimalla ilmasto ja ympäristö huomioiden. Meidän on siis löydettävä ehdokkaita, jotka varmasti ymmärtävät tämän. Mutta meidän kannattaa myös itse osallistua talkoisiin pienentämällä omaa hiilijalanjälkeämme ja huolehtimalla parhaamme mukaan omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

#MummotÄänestää

Aluevaalitja kuntavaalit järjestetään 13.4. sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Kirjoittajat:

Helena Kääriäinen ja Liisa Viheriälä ovat aktivistimummoja ja ilmastolääkäreitä

Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kuntavaalit lähestyvät – eihän ehdokkaasi ole fossiili?

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Varmista, ettei ehdokkaasi tue fossiilisen energian käyttöä! Mitä useampaan alla esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Energia

Sähkön voi jokainen ostaa valitsemaltaan sähkön tuottajalta, mutta kaukolämmön tuotanto on useimmissa kunnissa kunnan hallinnassa. Kunnat ovat suuria lämmitysenergian kuluttajia vuokra-asunnoissa, kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt jyrkästi viimeisten 15 vuoden kuluessa, mutta vieläkin runsas viidennes tuotetaan öljyllä, kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella. Uusiutuvista suurin on energiapuu – noin kolmannes. Tulevaisuudessa kaukolämpö sähköistyy ja polttaminen vähenee. Lämpöpumput, jotka voivat hyödyntää erilaisia hukkalämpöjä, ovat keskeinen teknologia. On tärkeää myös hyödyntää halvan sähkön hetkiä esimerkiksi tuottamalla lämpöä sähkökattiloilla tai varastoimalla lämpöä suuriin luolastoihin. Näistä kaikista on jo kunnissa esimerkkejä.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi kuntansa kaukolämmön tuotannon sähköistymistä ja siten polttoon perustuvan kaukolämmön vähenemistä?

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Kuntakonsernien omistuksessa arvioitiin vuonna 2023 olevan hieman yli 43000 rakennusta. Kuntien rakennusten kunnossapito on ollut puutteellista ja korjausvelkaa on kertynyt. Huonokuntoinen rakennus on yleensä myös energiasyöppö.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkisten rakennusten hyvää kunnossapitoa ja energiatehokkuutta?

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien.  Vuoden 2023 lopussa mukana oli 157 kuntaa ja kuntayhtymää, joissa asuu  83 % Suomen asukkaista. Toimenpiteillä on saatu kunnissa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Toinen sopimuskausi on päättymässä vuonna 2025 ja jatkoa suunnitellaan vuosiksi 2026-2035.

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa liittymistä julkisen alan energiansäästösopimukseen?

Liikenne

Mitä enemmän energiantuotannon päästöt vähenevät, sitä suurempi on liikenteen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä. Esimerkiksi Helsingissä ennusteen mukaan liikenne on nousemassa suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025. Sama on tapahtumassa Suomen muissakin kaupungeissa ja kunnissa. Keskeistä on suitsia yksityisautoilua esimerkiksi julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen palvelua parantamalla. Suurimmissa kaupungeissa henkilöautojen käyttöä voidaan rajoittaa pysäköintikielloin ja -maksuin, ruuhkamaksuin ja suoranaisin ajokielloin. Autojen sähköistyminen vähentää päästöjä. Kuntien omien ajoneuvojen sekä bussien sähköistäminen on suoraan kuntien päätösvallassa. Päätökset ovat kipeitä, mutta niitä ilman hiilineutraalius ei toteudu.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkista liikennettä, kevyttä liikennettä sekä kunnan omien ajoneuvojen sähköistämistä?

Luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa rakentamisen lisäksi esimerkiksi liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelualueisiin. Kunnat ovat merkittäviä metsäomistajia – yhteensä kuntien metsäomaisuus on noin 400 000 ha. Metsienhoitoon liittyvät päätökset vaikuttavat etenkin luonnon monimuotoisuuteen. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista, millä on suuri vaikutus myös asukkaiden terveyteen. Luontokadon torjumiseksi kunnille on suositeltu erityisen Luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMO-ohjelman laatimista. Sellainen on jo monilla kunnilla, mutta ei läheskään kaikilla.

Kysymys: Onko ehdokkaasi sitoutunut kuntansa LUMO-ohjelman tekemiseen ja toimenpiteiden edistämiseen?

Ruoka

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut mummojen lapsuusvuosien jälkeen kaksinkertaiseksi. Lihankulutuksen puolittaminen ei siis ole lainkaan mahdoton tavoite.

Suomalaisilta syntyy ruokahävikkiä keskimäärin 20-25 kg vuodessa. Se on hurja määrä, joka aiheuttaa sen, että kaikki tuotantoketjun päästöt ovat syntyneet turhaan. Kuntien ruokatarjoilussa on monia keinoja vähentää ruokahävikkiä.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii. 

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa tarjoaman ruokailun lihankulutuksen puolittamista ja hävikin torjuntaa.

Teksti:
Armi Temmes, aktivistimummo ja MMT
Piirros:
Anne Leppänen, aktivistimummo ja kuvittaja

Aktivistimummot-liike valmistautuu alue-ja kuntavaaliin teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa. Kysymme kuntavaaliehdokkailta: Oletko fossiili? Aktivistimummojen oma KUNTAVAALIPANEELI 27.3.2025.

Kuusi hyvää syytä äänestää kuntavaaleissa

Jokainen meistä asuu kunnassa. Kunta pitää huolta kansalaisen, siis meidän, perustarpeisiin vastaamisesta. Kuntavaaleissa jokainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, kuinka viisaasti tarpeisiin vastataan. Ei ole samantekevää, ketkä asioista päättävät ja millaisten arvojen pohjalta niitä hoidetaan.

Alue- ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Nyt on aika palauttaa mieleen ainakin kuusi hyvää syytä, miksi kannattaa äänestää:

1.        Kunta vastaa päiväkodeista ja kouluista. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä lapsia kasvatetaan. Minkäkokoinen päiväkoti on, millaisessa ympäristössä päiväkoti tai koulu toimii.  Voiko pihalla leikkiä ja pelata, onko sieltä pääsy luontoon?

2.        Kunta huolehtii kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Onko tarjolla helposti saavutettavia kirjastoja, konserttitaloja, uimahalleja, jäähalleja, hiihtolatuja, urheilukenttiä, skeittipuistoja?

3.        Kunta päättää, mihin saa rakentaa ja millaista. Louhitaanko lähikallio olemattomiin, tuleeko sinivuokkometsän tilalle kerrostaloja, saako rannat täyttää rakennuksilla? Korjataanko vai rakennetaanko uutta? Minne sijoitetaan sairaala? Mahtuuko talojen ympärille puita, pensaita, kukkia tai nurmea?

4.        Kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat puhdasta juomavettä ja siitä, että likavedet menevät oikeisiin paikkoihin.

5.        Kunnat huolehtivat siitäkin, että ihmiset pääsevät kotoaan työhön, kouluun ja harrastuksiinkin. Kunta tuottaa rakenteet niin yksityiselle kuin julkisellekin liikenteelle. Mihin rakennetaan ja millaiset väylät, raiteet, tiet, sillat, maan alle vai päälle?

6.        Kunnan vastuulla on myös se, että ihmisillä on viihtyisä ympäristö elää. Nyt ja tulevaisuudessa. Se tarkoittaa monen muuan asian lisäksi luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ilmastomuutoksen torjuntaa ja kestävän kehityksen huomioon ottamista kaikessa.

Alue-ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025  Lisää tietoa täältä.

Aktivistimummot-liike alkaa valmistautua alue-ja kuntavaaliin viikolla 7 teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa.
Emme unohda aluevaalin merkitystä (terveys!) .

Tulossa on:

• Blogi, jossa tietoa aluevaalin merkityksestä jokaiselle mummolle

• Näkökulmia kuntien ilmastopäätösten vaikutuksista (blogisarja Aktivistimummojen sivuilla)

• Haaste ehdokkaille: Oletko fossiili?

• Kuntavaalipaneeli 27.3.2025.

• Keskustelua Facebookissa, X:ssä ja Instassa tunnisteella #MummotÄänestää #Kuntavaalit2025 #Aktivistimummot 

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli

ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli Eurooppasalissa (Malminkatu 16) torstaina 27.3.2025 klo 16-18. 

Aktivistimummot kysyvät pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkailta kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista.
Paneelin moderaattoreina aktivistimummot Anu Harkki ja Armi Temmes.  

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki), Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja Kansanedustaja Henrik Vuornos ( Kokoomus, Espoo). 

Kysymys kuuluu: Oletko fossiili?

Tervetuloa mukaan!

Kysy lisää:

Anu Harkki
Aktivistimummo ja European Climate Pact Ambassador

anu.harkki1@gmail.com
tel +358400436997

aktivistimummot.fi

#MummotÄänestää #Kuntavaalit2025

Mummonmetsäkeräys jatkuu

Keväällä 2024 Aktivistimummot-liikkeellä oli ilouutinen. Viiden vuoden Mummonmetsäkampanjan varat käytettiin Korppoon Ikikorven Ikimetsään, josta Luonnonperintösäätiö osti yli 40 hehtaarin suojelualueen. Aktivistimummot kiittävät kaikkia Mummonmetsä-keräykseen osallistuneita! Lue uutinen äitienpäivänä 2024.

Vaikka yksi Mummonmetsä on nyt hankittu, Aktivistimummot jatkavat keräystä luonnon hyväksi, sillä jokainen suojeltu hehtaari on merkityksellinen. Uuteen keräykseen on lahjoitettu jo yli 2500 euroa ja työ jatkuu.

Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä hiilivarastoja, monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Kasvaessaan metsät sitovat hiiltä runkoihinsa ja juuristoon ja toimivat hiilinieluna. Lisäksi suojelumetsät tarjoavat tärkeän virkistymis- ja retkeilymahdollisuuden mummoille, lapsenlapsille ja kaikille kiinnostuneille.

Lahjoitus Luonnonperintösäätiölle on lahja luonnolle ja tuleville sukupolville.  Kun esimerkiksi syntymäpäivä- ja joululahjoina tehdään lahjoitus luonnolle, voidaan vähentää turhan ja kuluttavan tavaran hankintaa ja sen aiheuttamia ympäristöpäästöjä.

Pääset lahjoittamaan alla olevasta linkista. Sieltä näet myös miten lahjoitusvarat lisääntyvät.

https://luonnonperintosaatio.fi/kerays/aktivistimummojen-mummonmetsakerays/

Riittävän hyvää joulua!

Ilmastoilta Helsingissä 10.12. klo 16-18

Aktivistimummot sekä Helsingin Lions-toimijat järjestävät avoimen ilmastokeskustelun Eurooppasalissa Helsingin Kampissa tiistaina 10.12.2024 klo 16–18. Tilaisuudessa tutustutaan tuoreeseen tutkimustietoon ja keskustellaan käytännön keinoista hidastaa ilmastonmuutosta ja sopeutua muuttuviin oloihin. Tervetuloa mukaan kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan ilmastohuolista ja -toimista! Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki

Tilasuudessa Aktivistimummo ja eurooppalaisen ilmastosopimuksen, Climate Pactin, vapaaehtoinen lähettiläs, FT, MBA Anu Harkki kertoo tuoreen tutkimustiedon pohjalta, mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään nyt. 
– Henkilökohtaista huolta ilmastosta ja luontokadosta kannattaa kanavoida käytännön tekoihin. Kannustamme tilaisuutemme osallistujia suunnittelemaan yhteisiä tekoja, Harkki sanoo.
- Monet meistä kaipaavat tietoa siitä, millä omilla toimilla voi vaikuttaa, jotta jätämme lapsenlapsillemme maailman, jossa voi elää.

Luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta puhuu biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen asiantuntija ja suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Aktivistimummo, professori Sirpa Kurppa. 

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun joukko mummoja halusi olla nuorten rinnalla tekemässä työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, samoin halu hillitä ilmastonmuutosta. 

Aktivistimummot-liikkeen toimijoissa on monia luonto-osaajia, jotka haluavat jakaa faktatietoa päivänpolttavasta aiheesta. Myös Lions-järjestö näkee ilmastoasiat tärkeinä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjänä. Eurooppalainen ilmastosopimus Climate Pact jakaa tietoa ja aktivoi kansalaisia, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.  

Ilmastonmuutos huolettaa – miten voin toimia? 

Ohjelma

Tervetuloa 

EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki, Aktivistimummot-liike ja  Itäisen Helsingin, Vantaan ja Itä-Uusimaan Lions-piirin kuvernööri Outi Hanslin 

Alustukset 

• Ilmastonmuutos ja sen seuraukset, EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki

• Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

• Miten Eurooppalainen Ilmastosopimus toimii,  Anu Harkki

Ryhmäkeskustelu 

Mitä voimme tehdä? - Moderaattoreina Anu Harkki ja ja Outi Hanslin

Kahvitarjoilu

Lisätietoa

www. aktivistimummot.fi 
Anu Harkki
EU Climate Pact Ambassador
anu.harkki1@gmail.com
+358 400 436997

Ilmastoilta Tampereella 25.11.

Tervetuloa Aktivistimummojen ja Zonta-kerho I Tampereen yhteistyössä järjestämään ilmastoiltaan Tampereelle pääkirjasto Metson Pihlaja-saliin 25.11. klo 18-19.30.

Mitä ilmastomuutoksesta tiedetään tänään? Mitä meidän kaikkien ja päättäjien tulisi tehdä? Tule kuulemaan huippuasiantuntijoiden tietopaketit ja pohtimaan yhdessä tapoja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumista varten. 

Illan ohjelma 

Tervetuloa, Helena Reilin Zonta-kerho I Tampere ja Anu Harkki Aktivistimummot

Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

EU:n ilmastosopimuksen esittely, EU-ilmastolähettiläs, Aktivistimummo Anu Harkki

Ryhmäkeskustelun vetäjänä Aktivistimummo, MMM Päivi Salpakivi.  

Tilaisuus on avoin yleisölle.
Kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

Lisätietoja
Päivi Salpakivi, Aktivistimummo, Tampere
puh. 0400754748
salpasalo@hotmail.com

Kokoonnutaan ilmastotunnepelin äärelle

Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus päästä tuulettamaan ilmastotunteitamme uudella tavalla. Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista, ilmastosta ja luonnosta. Ilmastolääkäri Hanna Rintala haastaa Aktivistimummoja kokeilemaan pelihetkeä tuttujen tai vähän tuntemattomampien kanssa. Hän innostaa mummoja järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahviloita vaikkapa lähikirjastoon.

Moni meistä miettii kuumeisesti, mitä näkyvää ja tuntuvaa voisi tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Omat arjen ilmastoystävälliset valinnat ja äänestäminen tai näkyvä kampanjointi tulevat mieleen ensimmäisenä. Mutta mitä muuta vaikuttaminen voi olla? 

Tarvitsemme siis kipeästi keskustelua ja ajatustenvaihtoa!

Meillä on yksi tärkeä ja helposti ulottuvillamme oleva keino vaikuttaa: se, että lisäämme rakentavaa keskustelua ilmastoon ja luontoon liittyvistä ajatuksista ja tuntemuksista sekä ratkaisumalleista. Joskus vain keskustelun aloittaminenkin on haastavaa – voi tuntua esimerkiksi, ettei halua pilata tunnelmaa tai ettei vaikkapa tiedä tarpeeksi koko monimutkaisesta aiheesta.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen (2024) mukaan yli 80 % ihmisistä kannattaa maapallon tulevaisuuden turvaavia toimia ja lähes 70 % on valmis antamaan osan tuloistaan sitä varten. Samaan aikaan yhtä moni uskoo, että muut eivät ole tähän valmiita. Tämä osoittaa kuinka tärkeää on kommunikoida ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa, jotta tämänkaltaiset väärinkäsitykset eivät ole muutoksen jarruna.

Tarvitsemme siis kipeästi keskustelua ja ajatustenvaihtoa, ja työkaluja avuksemme keskustelujen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen!

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut jo kovan suosion saavuttaneen ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin ihmiset matalalla kynnyksellä juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista.

Peli on yksinkertainen: siinä on pelilauta, jonka lisäksi tarvitset vain nopan ja pelimerkit – ja tietenkin pelikaverit. Matkan varrella eteen tulevat, ajattelua virittävät kysymykset ovat avoimia ja sopivat mietittäväksi kaikenikäisille. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja jokainen voi itse päättää kuinka syvällisesti kysymyksiin vastaa. Pelin voi ladata verkosta ja printata A3-kokoiselle paperille, ja siitä on myös tulossa painettu versio maksutta jaettavaksi halukkaille.

Haluamme nähdä pelin auttavan ihmisiä kokemaan yllättäviä oivalluksia ja yhteisymmärryksen syvenemistä. Uskomme, että pelissä voi syntyä ja voimistua tahto tehdä yhdessä hyvää.

Voisitko sinä Aktivistimummo kokeilla pelihetkeä tuttujen tai tuntemattomampien kanssa?

Voisitko sinä aktivistimummo tai aktivistimummoutta miettivä kokeilla pelihetkeä tuttujen tai tuntemattomampien kanssa? Lähtisitkö järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahvilaa tai tapaamista vaikkapa lähikirjastoon? Mallia voi ottaa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen ilmastotunnekahviloista, joissa mm. aktivistimummo Liisa Viheriälä on isoksi iloksemme ollut mukana. Kirjastoista löytyy paljon aktivistihenkeä, joten kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon!

Matkaan vain termarillinen lämmintä juotavaa ja kutsutaan ihmiset ilmastotunnepelin ääreen. Ja niin maailma parantuu taas vähän kerrallaan!

Hyviä pelihetkiä toivottaa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -tiimin puolesta

Hanna Rintala, ilmastolääkäri
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä, Nyyti ry
hanna.rintala@nyyti.fi

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on kolmen eri mielenterveysjärjestön, MIELI, Nyyti ja Tunne ry:n, yhteinen kolmivuotinen hanke (2023–2025). Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristötunteiden ja tulevaisuuteen liittyvien huolien käsittelyyn kaikenikäisille. Erityisesti hankkeen työllä halutaan turvata nuorten mielen hyvinvointi ekokriisin ajassa.

Hanna Rintala on 44-vuotias kahden lapsen äiti, aktivisti, lääkäri ja YTM-hankkeen työntekijä, sekä Ilmastolääkärit -verkoston perustajajäsen. Hän kannustaa kaikkia aikuisia näyttämään välittämisensä ja ottamaan haltuun sen toiminnan, mitä ekokriisin tilanne meiltä nyt vaatii.

Toiminta luo toivoa -tapahtumassa tupa täynnä

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun tusina mummoja päätti alkaa tehdä nuorten rinnalla työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Joukkoliike on kasvanut viidessä vuodessa tusinasta kymmeneen tuhanteen sisäisen aktivistinsa löytäneeseen mummoikäiseen. Viisivuotisen taipaleen kunniaksi järjestetty keskustelutapahtuma Toiminta luo toivoa sai Oodin Kuution täyteen ilmastojahkailuun pettyneitä ja toivoa etsiviä ihmisiä; mummoja, pappoja - nuoriakin. Tilaisuus striimattiin ja siitä tehtävä tallenne on sivuillamme (dropbox).

Tapahtuman yhteistyökumppani EU Climate Pact teki tilaisuudesta tiedotteen 7.11.2024. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70651241/aktivistimummot-vaativat-loppua-ilmastojahkailulle?publisherId=69820735&lang=fi

Kuvassa tilaisuuden alustajat Outi Ervasti, Elina Hermansson, Auni Harkki, Alisa Horsmanheimo ja Kerttu Kotakorpi
KUVA: Lauri Kaivo-oja.

Ilmastojahkailu ei käy!

Aktivistimummot-liike aloitti toimintansa syksyllä 2019 tavoitteena tukea nuoria niin, ettei ilmastoahdistus vie uskoa tulevaan. Tavoitteena oli myös luoda kanava, jonka kautta voidaan jakaa tutkittua tietoa, jolla valaa toivoa. Aktivistimummot iloitsevat, että yhteinen toiminta on vahvistanut myös omaa uskoa siihen, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ongelmia voidaan ratkaista. Ratkaisut ovat jo olemassa. Ne pitää vain ottaa käyttöön. Nyt. Aktivistimummot-liike lupaa puuttua entistä tehokkaammin päättäjien jahkailuun.

Ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttama. Ihmiset sen myös voivat ratkaista. Tärkeää on, että sekä kansalaiset että päättäjät toimivat ymmärtäen, että nyt on kyseessä tulevien sukupolvien elämä.

Millaisia toimia tarvitaan nyt?

Kansalaisten merkittävin mahdollisuus vaikuttaa on äänestää päättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät, millaisia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii. Yksikään maa ei voi siirtää vastuutaan toiselle maalle. Toinen mahdollisuus vaikuttaa on kansalaisen oma toiminta.

Aktivistimummojen oma asiantuntija, EU Climate Pact Ambassador  
Anu Harkki nostaa esiin viisi konkreettista asiaa, joihin Suomen pitää tarttua nyt.

• Irti fossiilisista polttoaineista -  Suomi on hyvällä uralla, jatketaan näin

• Maankäytön hiilinielut ylös - vanhat metsät suojeluun, turvemaiden raivauskielto ja vettäminen

• Luontokadon pysäyttäminen  - vanhat metsät suojeluun ja Natura-alueita 30% vuonna 2030

• Liikenteen päästöt alas -  julkinen liikenne valtavirtaan, sähköautoilun veroetu

• Maatalouden päästöt alas  - lihankulutuksen puolitus kotona ja suurkeittiöissä

Entä kuka nämä muutokset maksaa? ”Investoinnit maksavat itse itsensä. Jos ja kun nämä toimet onnistuvat, Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 emmekä joudu ostamaan päästöoikeuksia muilta EU-mailta”.  Anu Harkki muistuttaa, että Ilmastonmuutoksen seurausten kustannukset ovat moninkertaiset torjuntakuluihin verrattuna!

Toiminta luo toivoa

Viisivuotisen toiminnan merkkipaaluna Aktivistimummot-liike järjestää Oodin Kuutiossa 6.11. keskustelutilaisuuden Toiminta luo toivoa.  
Tilaisuudessa eri alojen asiantuntijat nostavat keskusteluun paitsi ilmastoon ja luontokatoon myös ihmismieleen ja toivoon liittyviä kysymyksiä.  
Tilaisuus striimataan. Voit seurata tilaisuutta täältä: https://secure.wooli.fi/toiminta-luo-toivoa

Lisätietoja www.aktivistimummot.fi

Seija Kurunmäki, seija.kurunmaki@kuule.fi  puh. 0400 460894
Liisa Viheriälä, viherialaliisa@gmail.com,  puh. 040 5703690
Anu Harkki, anu.harkki1@gmail.com, puh. 0400 436997

Toiminta luo toivoa 6.11. klo 17-19

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun joukko mummoja halusi olla nuorten rinnalla tekemässä työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, mutta miten on käynyt tulevaisuuden toivon? 

 Uuden viisivuotiskauden avauksena kokoonnumme keskustelemaan aiheesta Toiminta luo toivoa  6.11.2024  klo 17.00-19.00 Oodin Kuutioon.

Tervetuloa! Seija Kurunmäki, Aktivistimummot

Alustukset

• Toivo vaatii tekoja - NYT! EU Climate Pact Ambassador, Aktivistimummo Anu Harkki

• Positiivisten tulevaisuuskuvien merkityksestä, Meteorologi Kerttu Kotakorpi

• Vihreä siirtymä - todellinen kestävyyslaji! Esimerkkejä vetytalouden kehittämisestä., Johtaja Outi Ervasti 

• Nuoren rinnalla, Nuorisolääkäri Elina Hermansson

• Nuoren kommenttipuheenvuoro Alisa Horsmanheimo

Keskustelua toivoa luovasta toiminnasta

• Vetäjänä lastenpsykiatri, Aktivistimummo Liisa Viheriälä

Tervetuloa Oodiin!

Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ennakkoilmottautumista.

Livesriimatun  tilaisuuden tallenne.
Lue lisää www.aktivistimummot.fi

#aktivistimummot #toivo #EUClimatePact #MyWorldOurPlanet

Aktivist Grannies kansainvälisessä mediassa

Aktivistimummot-liike on mukana myös kansainvälisissä isovanhempien yhteisöissä, mm. kansainvälisessä Our Kid’s Climate-yhteisössä. Toimittaja Rachel Redfern haastatteli Aktivistimummo ja ilmastolääkäri Helena Kääriäistä ja teki siitä jutun Climate Tribe-yhteisön sivustolle. Juttu on upeasti kuvitettu Aktivistimummojen oman kuvittajan, kuvataiteilija Anne Leppäsen mummojen lumikampanjaan tekemillä piirroksilla.

Lue koko juttu täältä https://theclimatetribe.com/en/read/interviews/the-finnish-grannies-fighting-for-the-climate

Aktivistimummo luontofoorumissa

Miten sovittaa yhteen kaupunkien maankäyttö, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Tätä pohdittiin kaupunkien ensimmäisessä luontofoorumissa Tampereella 11.9. Seminaarissa julkaistiin 10 kaupungin julkilausuma, jossa kaupungit sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Yhtenä keskustelijana tapahtumassa oli Aktivistimummo Tuula Råman, jolla on pitkä kokemus rakentamisen alalla. Tuula Råman valaisee blogissaan, mistä luontofoorumissa on kysymys.

Kaupunkien luontofoorumi etsi vastauksia kaupunkien kasvun ja luonnon yhteensovittamiseen. Miten sovittaa yhteen kaupunkien maankäyttö, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät vauhdilla. Maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan noin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä ja lajikato luonnossa on edennyt jo kuudenteen sukupuuttoaaltoon. Samaan aikaan kaupungit kasvavat ja kaupungistuminen jatkuu. Kaupunkien kasvu edellyttää toimivaa infrastruktuuria ja riittävästi asuntoja, kouluja, työ- ja harrastuspaikkoja eri ikäryhmille.

Tampereen seminaarissa tunnistettiin ja tunnustettiin varsin yksimielisesti tehtävän työn tärkeys. Suurimmat kaupungit tekevät jo paljon erilaisia toimenpiteitä, mutta onko vauhti riittävä. Suomen kaupungeissa on vielä lähiluontoa ja nyt viimeistään on huolehdittava, että se säilytetään. Lähiluonnon merkitys on kiistatta tärkeä kaikille ikäryhmille. Luonnon terveysvaikutuksista on saatavilla paljon tietoa, jota tutkijat esittelivät myös seminaarissa.

Kohtuullisuus nostettiin seminaarin toisessa teemakeskustelussa tärkeäksi osaksi ratkaisua. Meidän tulee kohtuullistaa kulutuksemme, toimia resurssiviisaasti, purkaa olemassa olevaa maltillisesti, uudelleenkäyttää ja kierrättää, säilyttää sekä elollinen että eloton luonto.

Erilaisten tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen on haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan paljon rakentavaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseksi. Vastakkainasettelu ei ratkaise ongelmia.

 Kun puhutaan kaupungeista, niin kaavoittajalla on paljon vastuuta ja valtaa ottaa huomioon, että säilytämme riittävästi monimuotoista luontoa tuleville sukupolville. Ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen arvojen yhteensovittaminen on haaste ja mahdollisuus. Tietoa meillä on jo nyt. Luonnon säilyttäminen on otettava huomioon käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Seminaarissa julkaistu 10 kaupungin yhteinen julkilausuma, jossa kaupungit sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen antaa toivoa (https://www.tampere.fi/kaupunkien-luontofoorumi-2024/kaupunkien-julkilausuma).

Nyt odotetaan käytännön toimenpiteitä, joita me Aktivistimummot seuraamme aktiivisesti.

Teksti: Tuula Råman
DI, KTM, aktivistimummo

Kuva Tampereella 11.9. tehdyn julkilausuman nettikuvitusta

Julkilausuman allekirjoittivat seuraavat 10 kaupunginjohtajaa

Pormestari Juhana Vartiainen, Helsinki

Pormestari Kalervo Kummola, Tampere

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoo

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Vantaa

Kaupunginjohtaja Ari Alatossava, Oulu

Pormestari Minna Arve, Turku

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylä

Kaupunginjohtaja Soile Lahti, Kuopio

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, Lahti

Kaupunginjohtaja Lauri Inna, Pori.

Tapaa Aktivistimummot Itämerifestissä

.Aktivistimummot ovat mukana John Nurmisen Säätiön organisoimassa Itämerifestissä 29.8. klo 12-19. Löydät meidät Helsingin Pakkahuoneenlaiturilla teltasta 4. Annamme käytännön vinkkejä siitä, millaisia vesistöjen ja Itämeren tilaa parantavia asioita jokainen voi tehdä omalla mökkirannallaan. https://itameripaiva.fi/tapahtuma/itamerifest/

Itämerifest on koko perheen merellinen ilmaistapahtuma Helsingissä Pakkahuoneenlaiturilla. Pakkahuoneen laiturialueella on yhteensä 12 telttaa, joissa kerrotaan mm. Itämeren hylyistä, vesistöjen suojelusta sekä ympäristöystävällisestä veneilystä ja ruokavaliosta. Kävijät pääsevät tutustumaan myös merentutkimusalus Arandaan. Lapsille on paljon jännittävää ohjelmaa ja kilpailuja.

Aktivistimummojen teltalla tapaat ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesien suojeluun perehtyneitä aktivistimummoja. Voit osallistua myös ranta-aiheiseen tietokilpailuun. Koululaisryhmien opettajat voivat käyttää tietokilpailua pohjana laajemmille keskusteluille vesistön ja rantojen huollosta.

Viisi vuotta toimineen Aktivistimummot-liikkeen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot vahdittavat tekoja ja peräänkuuluttavat laajaa yhteistyötä, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikkien vesiemme, metsiemme ja peltojemme tila vaikuttaa myös Itämeren hyvinvointiin.

Aktivistimummojen rantaohjeisto:

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.   

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan. 

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot. 

4. Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.  

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä. 

6. Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.  

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista. 

Tavataan 29.8. Pakkahuoneenlaiturilla.

Tervetuloa!

Lisätietoa

www.aktivistimummot.fi

Armi Temmes, armi.temmes@gmail.com

050-5987661

Aktivistimummot kesälaitumille

Juhannuksena moni meistä kirmaa kesän viettoon. Kuka rannoille, kuka metsäretkille, kuka muualle matkaten. Monille meistä oma koti on myös rakkain kesäkoti. Kesä kuluu yksin, kaksin tai isomman perhepiirin kera.

On aika iloita siitä, mitä on saatu aikaan. Kesällä on aikaa pohtia, miten syksyllä voimme entistä ponnekkaammin jatkaa työtä, joka tähtää siihen, että lapsenlapsillamme jää maailma, jossa voi elää. Paljon on tehtävää, jotta tulevaisuuden toivo säilyy eikä ilmastoahdistus vie toimintakykyä. Ennen EU-vaaleja muistutimme EU-ehdokkaita: Ilmastojahkailu ei käy. Onnellista, oli että ennallistamisasetus meni EU:ssa läpi ja Suomikin voi aloittaa kansalliset toteutamisuunnitelmat luonnon tilan parantamiseksi.

Olemme iloisia, että saimme olla mukana Luonnonperintösäätiön Korppoon ikimetsän hankinnassa. Olisi hienoa tehdä kesäretki Ikikorpin ikimetsään. Ilahduttavaa on myös se, että Aktivistimummojen toiminta on asteittain laajenemassa Tampereelle, Turkuun, Poriin. Syksyllä päästään Suomen valloituksessa eteenpäin. Aktivistimummot ovat mukana myös kansainvälisessä isovanhempien liikkeessä, muun muassa 31.5. The wake-up call whistle blowing action Vote4future sillä huoli lastenlasten tulevaisuudesta on yhteinen.

Kesällä meillä on mielessä vesiasiat. Olemme olleet mukana Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista -yhteistyöhankkeessa, joka tutkii vettä sekä luonnontieteellisestä että kulttuurisesta näkökulmasta. Tuloksia esitellään heinäkuussa Mäntässä.

Olemme isolla joukolla mukana John Nurminen säätiön Itämerifestissä 29.8. teltassa numero neljä. Tule sinne keskustelemaan mahdollisuuksista parantaa Itämeren tilaa - omassa mökkirannassa. Voit perehtyä aiheeseen Aktivistimummojen #rantakuntoon -blogeissa.

Lokakuussa vietämme 5-vuotispäivää. Sen kunniaksi keskustelutilaisuus Oodin Kuutiossa 6.11.2024.

Oikein hyvää kesää kaikille. Jatkamme keräystä Luonnonperintösäätiön mummonmetsään. Jos haluat lahjoittaa, se on helppo tehdä täällä.

Löydät Aktivistimummot Facebookista, X.:stä ja Instasta. Kesällä päivitämme silloin tällöin.

Voit ottaa myös yhteyttä Aktivistimummojen yhteyshenkilöön seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894

Paraisten Vuoden ympäristöteko-palkinto Aktivistimummoille

Vuoden ympäristöteko -palkinto jaetaan vuosittain Paraisilla kunnianosoituksena yhdestä tai useammasta toimesta, jotka ovat parantaneet ympäristön tilaa Paraisilla ja Saaristomerellä.

Vuonna 2024 palkinnon sai Aktivistimummot-liike yhdessä Göta ja Kurt Holmbergin kuolinpesän ja Luonnonperintösäätiön kanssa.   Perusteluna palkinnolle on, että he ovat yhteisvoimin antaneet suuren panoksen luonnon monimuotoisuuden hyväksi suojelemalla vanhan metsän. Suojeltava metsä on Varsinais-Suomen mittakaavassa suuri, pinta-alaltaan 44 ha. Alueella on havumetsiä, kallioita, pieniä soita ja merenrantaa. Metsä on paikoin jopa 170-vuotta vanhaa ja pitää sisällään paljon lahopuuta.

Luonnonperintösäätiö osti metsän kuolinpesän osakkailta. Aktivistimummot-liike keräsi Mummonmetsä-kampanjansa avulla 30 000 euroa säätiölle metsän ostamiseksi ja kampanjoi aiheesta aktiivisesti. Aktivistimummojen keräys metsien puolesta jatkuu edelleen Luonnonperintösäätiön sivuilla. 

Lue lisää www.visitparainen.fi

Kuvassa Luonnonperintösäätiön tj Pepe Forsberg pitämässä kiitospuhetta. Hänen vieressään oikealla aktivistimummo Anu Harkki. Kuva Paraisten päiviltä 8.6.2024

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus Kerttu Kotakorvelle

Viidettä kertaa jaettavalla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tuovat esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut kaksi kansantajuista ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevää kirjaa. Hän peräänkuuluttaa kirjoissaan sitä, että on toimittava nopeasti. Hänen kirjoissaan kuuluu myös toivo, joka syntyy olemassa olevien ratkaisujen käyttöönotosta sekä rakkaudesta luontoon.

Pelargonia-tunnustus annettiin Villa Elfvikissä 5.6. 2024.

Perusteluna valinnalle Aktivistimummot esittävät neljä seikkaa, joita he Kerttu Kotakorven työssä arvostavat.

1. Kirjat Suomen luonto 2100 ja Minun Luontoni ovat selkeäsanaisia teoksia, jotka antavat tärkeää perustietoa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta korostaen rakkautta luontoon. 

2. Suomen luonto 2100  -kirja muistuttaa konkreettisesti siitä, että meidän ratkaisumme, tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat seuraavien sukupolvien elämän edellytyksiin. Mummot arvostavat sukupolvien yli yltävää toimintaa, jotta lapsenlapsilla olisi maailma, jossa elää.

3. Kerttu Kotakorven kirjat ja hänen julkisuudessa esiin nostamansa faktat muistuttavat, että olemme tukevasti väärällä tiellä. Elämäntapaamme, erityisesti fossiilienergian käyttöön ja hiilinielujen suojeluun tarvitaan toimenpiteitä pikaisesti.  

4. Vaikka moni asia on menossa väärään suuntaan, toivoa tuo se, että maailma on herännyt ilmastonmuutoksen peruuttamattomuuteen. Jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, mm. valitsemalla sellaisia päättäjiä, jotka tekevät konkreettisesti vaikuttavia ilmastopäätöksiä.

Kerttu Kotakorpi on ilahtunut saamastaan Aktivistimummojen tunnustuksesta.  Hän näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä ylisukupolvisena asiana. ”Myös rakkaus luontoon ja halu luonnonsuojeluun on monesti perintöä sukupolvelta toiselle”, Kotakorpi sanoo.

”Monien kasautuvien kriisien keskellä emme saa unohtaa voimakkaimmin tulevaisuutta määrittäviä; ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikki voitava on tehtävä niitä hillitäksemme juuri nyt, koska kaikki viivyttely pahentaa tilannetta. Emme kuitenkaan saa lamaantua. Siksi haluan itse pitää yllä toivoa ja keskittyä ratkaisuihin”, sanoo Kotakorpi.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR

Lisätietoja

Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
aktivistimummot@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647
Insta: @aktivistimummot

Kerttu Kotakorpi
Kerttu.kotakorpi@yle.fi
Insta: @kerttukotakorpi

Kirjat:

Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto 2100, Bazar 2021
Kerttu Kotakorpi, Minun luontoni, Bazar 2023