Huhtikuun blogissa Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström kertoo huomioistaan päiväkotipihoista. Lapset viettävät päiväkodissa valtaosan hereilläoloajastaan. Ja kuka päättää päiväkotien sijoittamisesta ja pihojen suuruudesta? Kuntapäättäjät!
Mummot, äänestestään kuntapäättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät vastuunsa lähiluonnon vaalijoina ja terveellisen ympäristön luojina!

Itämerestä on tulossa likakaivo. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna.

Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Paljon on puhuttu kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, miten hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.

Aktivistimummot alkavat valmitautua ALUE- JA KUNTAVAALIIN. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Tässä blogissa saat vinkkejä kysymyksistä, joita ehdokkaalle kannattaa esittää. Mitä useampaan blogissa esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus päästä tuulettamaan ilmastotunteitamme uudella tavalla. Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista, ilmastosta ja luonnosta. Ilmastolääkäri Hanna Rintala haastaa Aktivistimummoja kokeilemaan pelihetkeä tuttujen tai vähän tuntemattomampien kanssa. Hän innostaa mummoja järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahviloita vaikkapa lähikirjastoon.

Miten sovittaa yhteen kaupunkien maankäyttö, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Aihe oli esillä kaupunkien ensimmäisessä luontofoorumissa Tampereella 11.9. Siellä julkaistiin 10 kaupungin yhteinen julkilausuma aiheesta. Yhtenä keskustelijana tapahtumassa oli Aktivistimummo Tuula Råman. Lue hänen blogistaan, mitä kaupungeissa tehdään luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Aktivistimummoissa ollaan huolestuneita hallituksemme jahkailusta ilmastoasioissa. Tällä menolla jätämme elinkelvottoman maapallon seuraaville sukupolville. Tulevan EU-parlamentin päätöksillä on myös suuri vaikutus ilmastonmuutokseen. Muistutamme päättäjiä, että JAHKAILU EI KÄY ja lähetimme kirjeet kolmelle ministerille: Kai Mykkäselle, Kaisa Juusolle ja Anna-Maja Henriksonille. Me äänestämme ehdokasta, joka ajattelee lastenlastemme tulevaisuutta. Lue kirjeet ja ministereitten vastaukset (kun saapuvat) sivuiltamme.

Huhtikuisena vilakkana perjantaina Akivistimummot kerrankin tulivat Ilmastoisovanhempien ja muiden ilmastoaktivistiryhmien rinnalle eduskuntatalon rappusille vaatimaan ilmastotekoja. Ilmastomiekkareista tuttu slogan kuului moniäänisesti. ”Mitä me haluamme? Ilmastotoimia! Milloin, milloin, milloin? Nyt, nyt, nyt!” Mukana oli myös juuri Aktivistimummot-liikkeeseen mukaan tullut ex-toimittaja Leena Brandt, joka blogissa kertoo, miksi halusi tulla mukaan vaikuttamaan.

Keväällä ja kesällä 2024 Aktivistimummot-liike jakaa tietoa rannoista. Asiantuntijavoimin kerätty työkalupakki antaa vinkkejä jokaiselle rantojen rakastajalle.

I recently had the opportunity to participate in the Seniors and Climate Issues - For the Benefit of Both seminar in Reykjavik as a representative of Activist Grannies. The meeting was supported by the Nordic Council of Ministers and had representatives from all the Nordic countries: Denmark, the Faroe Islands, Finland, Iceland, Norway and Sweden.

Aktivistimummojen kesän 2023 #rantakuntoon-kampanja huipentuu tähän kymmenteen blogiin, jossa emeritusprofessorit Timo Huttula ja Matti Leppäranta kertovat kansanomaisesti järvien vesien uudistumisesta. He antavat blogissa neuvoja miten jokainen voi seurata “oman järvensä” vedenkorkeutta vuosien varrella. Rantakuntoon -kampanjassa on tehty yhteistyötä Suomen Vesistösäätiön kanssa. Kuva Suomen ympäristökeskus.

Tässä Aktivistimummojen #rantakuntoon-kampanjan yhdeksännessä blogissa emeritusprofessorit Timo Huttula ja Matti Leppäranta antavat tavalliselle luontoharrastajille ja rannoilla liikkujalle vinkkejä ympäristön havainnointiin. Innokkaimmat ja pitkäjänteisimmät luontoharrastajat pääsevät tämän blogin neuvoin perehtymään vähän tieteellisempäänkin havainnointiin. Hyvä mahdollisuus on myös tietojen tallentaminen esimerkiksi Järviwikiä hyödyntäen.

Aktivistimummojen Ranta kuntoon -blogisarjan kahdeksannessa blogissa ympäristötutkimuksen emeritusprofessori Lauri Arvola kertoo rannoillamme lymyilevistä vieraslajeista. Hän valottaa, miksi ne ovat lisääntyneet, miten ne vaikuttavat rantoihimme ja mitä vaikkapa mummot voivat asian parantamiseksi tehdä. Blogin luettuasi tiedät myös, mikä ero on käsitteillä vieraslaji ja tulokaslaji.

Oma ranta on rakas. Oma järvi tai merimaisema samoin. Veneilyn myötä monet meistä pääsevät tutustumaan laajemminkin lähivesiin. Aktivistimummo MMT Marja-Liisa Tapio-Biström muistuttaa, että jokainen ranta on osa isompaa vesistöä.

Elokuu on aktiivista ranta-aikaa. Tänä kesänä Aktivistimummot-liike on puhunut rantojen puolesta antamalla tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. Tässä kuudennessa “Ranta kuntoon”-kampanjan blogissa aktivistimummo ja ilmastolääkäri Helena Kääriäinen haastaa mökkiläisiä veneilyn kohtuuteen. Se on osa rantojen suojelua. Helena on veneillyt ja seurannut veneliikennettä mökkisaaressaan Bärösundin rannoilla lähes 70 vuotta.

Aktivistimummojen viides Ranta kuntoon -kampanjan blogi muistuttaa kukkaniittyjen merkityksestä. Kirjoittaja MMT, aktivistimummo Armi Temmes kertoo ratkaisuistaan omalla päijäthämäläisellä mökillään. Kukkaniitty nurmikon sijaan ilahduttaa niin pölyttäjiä, järveä kuin mökin työleiriläisiäkin.

Tämä ruovikkoja käsittelevä “Ranta kuntoon”-kampanjan neljäs blogin kirjoittaja on hydrologi ja tietokirjailja Timo Huttula. Hän muistuttaa blogissaan tärkeästä asiasta: Kun niität rehevöittävät ruovikot, kerää kaisla kompostiin, älä jätä sitä rantaan tai veteen.

Aktivistimummot-liikkeen kesän teemana ovat rannat. Kevään ja kesän aikana ilmestyvän puolen tusinan blogin sarja antaa käytännönläheisiä ohjeita siitä, mitä jokainen meistä voi tehdä rantojen hyväksi. Tässä kolmannessa blogissa aktivistimummo, MMT Marja-Liisa Tapio-Biström kertoo perheensä kalastusharrastuksesta ja ahkerasta kalan syönnistä. Hän kertoo myös, miten hoitaa välillä liiankin suuren särkikalasaaliin.

Tässä Aktivistimummojen Ranta kuntoon -kampanjaan liittyvässä blogissa aktivistimummo ja lääkäri Liisa Viheriälä kertoo tunteestaan, kun pääsee keväällä mökkirantaansa: “Sanoin en pysty kuvaamaan sitä tunnetta, joka täyttää mielen ja koko kehon kun tulen pihaan, näen rannan ja järven, kuulen luonnon äänet tai hiljaisuuden.”

Aktivistimummot-liike valitsi kesän teemaksi rannat. Kevään ja kesän aikana ilmestyvän puolen tusinan blogin sarja antaa käytännönläheisiä ohjeita siitä, mitä jokainen meistä voi tehdä rantojen hyväksi. Ensimmäisen blogin (Rakkaat rannat ja rajapinnat) kirjoittajat ovat metsien ja vesien asiontuntijoita: Päivi Salpakivi, Armi Temmes ja Matti Leppäranta.

Emeritus professori Matti Leppärantaa voisi kutsua myös lumiprofessoriksi. Hän on tutkinut vuosikymmenten ajan lunta ja jäätä sekä kirjoittanut aiheesta kirjoja. Nyt meillä on ilo avata Aktivistimummojen LUMI-kampanja Matti Leppärannan blogilla, joka muistuttaa meitä lumen monista merkityksistä. Samalla muistutamme, miten herkkä ilmastomuutoksen markkeri lumi on.

Sitra yhteistyökumppaneineen toteutti vuosittaisen ennakoinnin suurtapahtuman, Finnsight-ennakointifoorumiin 3.11.2022. Teemana oli tulevaisuusvalta. Tilaisuuden tervetuliaispuheet oli pyydetty EU-komission ja Aktivistimummojen edustajilta. Aktivistimummo Eeva-Riitta Piispasen avaus innosti ja herätti paljon keskustelua päivän työpajoissa. Aika on valtaa, sanoi Eeva-Riitta. “Mummoilla on lastenlasten kautta ylisukupolvinen suora yhteys tulevaisuuteen ja sinne he sijoittavat valtansa kovinta ydintä - aikaa.”

Aktivistimummo ja metsämummo Arja Voutilainen on todellinen luontoihminen, joka tietää, että aktiivisella toiminnalla voi vähentää myös ympäristöahdistusta. Arja on lääketieteen tohtori ja lastenneurologi. Arja Voutilainen kirjoitti ympäristöahdistuksesta artikkelin ympäristöahdistus.fi -sivuille. Tämä blogi on lyhennelmä ilmestyneestä artikkelista.

Anu Harkki esitteli Aktivistimummot-liikettä EU:n ilmastolähettiläiden Ambassador Forumissa 4.10.22. FT ja ilmastopuhuja Anu Harkki on toiminut lähettiläänä vuodesta 2021, ja on yksi Aktivistimummot-liikkeen perustajajäsen. Lähes sata ilmastolähettilästä ja EU-virkailijaa oli koolla zoomissa päätteidensä äärellä. Moni heistä ryhtyi Aktivistimummojen faniksi. (This blog is written also in Englih, look at the end of the text)

Aktivistimummo Armi Temmes (65v.) kertoo, miten entisestä autoilijasta tuli ensin pyöräilijä ja sitten sähköpöyräilijä. Myös Pyöräliitto suosittelee kaiken ikäisiä hyppäämään satulan selkään. Tutkimukset osoittavat, että pyöräily vähenee vanhetessa: lähes kolmannes yli 50-vuotiaista ei pyöräile lainkaan, ja yli 65-vuotiaista pyöräilyn on lopettanut jo 44 prosenttia.

Aktivistimummo ja metsänhoitaja Päivi Salpakivi kirjoittaa blogissaan hellistä hakkuista. Hän pohtii onko kyseessä toiveuni vai mahdollinen todellisuus. Moni mummo ja vaari herää tänäkin kesänä mökkipaikkakunnallaan tilanteeseen, joissa epäröi hyvän metsänhoidon sääntöje noudattamista. Onko naapureita informoitu etukäteen? Onko vältetty pesimäaikaisia hakkuita ja onko tuottotavoitteiden rinnalla huomioitu myös maisemanhoito? Jos haluamme huolehtia myös lastenlastemme tulevaisuudesta, ei hellien hakkuiden saisi olla vain päiväunta.

Aktivistimummo Seija Kurunmäki kertoo blogissaan ilmastotietoutensa heräämisestä, ilmastoahdistuksesta ja toivosta. Hän kertoo myös Aktivistimummot-liikkeen synnystä. Blogi toimii alustuksena Espoon kaupungin Hiilijalanjäljillä - tapahtuman esitykseen 1.6.2022 klo 17.

Aktivistimummojen ylikulutusviikon tarinat päättyvät tällä erää näihin Tarjan muistoihin. Jatketaan keskustelua ja kuljetaan kohtuuden tiellä :-)