Emme ole yksin - kokoontuminen Norjassa

Elokuun lopussa Oslossa kokoontui ilmastosta huolestuneita isovanhempia ympäri läntistä Eurooppaa. Kokoontumisen syy oli pari vuotta sitten perustetun European Grandparents for Climate -järjestön ensimmäinen kokous. Koolla oli noin 40 isovanhempaa, 10 maasta. Suomesta oli mukana Ilmastoisovanhempia ja Aktivistimummoja. Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Armi Temmes ja Marja-Liisa Tapio-BIström kertovat blogissa kokouksen annista.

Eurooppalaiset isovanhempien ilmastoliikkeet perustivat pari vuotta sitten yhteisen järjestön European Grandparents for Climate (EGC). Se kokoontui pohtimaan rooliaan eurooppalaisessa ilmastotyössä Osloon 28.-31.8.2025. Ohjelma oli monipuolinen ja virkistävä: EGC:n kehittämistä koskevan keskustelun lomassa kuultiin kiinnostavia luentoja, virkistäydyttiin runojen ja yhteislaulun parissa, käytiin pitkillä, sateisilla kävelyretkillä, osallistuttiin suureen ilmastomielenosoitukseen ja tanssittiin suomalaisten ilmastoisovanhempien ideoimaa humppaa.

European Grandparents for Climate -järjestön roolia ja laajentumista pohdittiin

Enemmistö kansallisista isovanhempien järjestöistä on pieniä, vain vapaaehtoisvoimin toimivia, kuten Aktivistimummot. Poikkeuksena on isäntämaa Norja, jossa järjestössä on tuhansia jäseniä, palkattua henkilökuntaa ja oma toimisto! Suuri osa kokouksen ajasta käytettiin EGC:n roolin pohtimiseen. Yksimielisesti todettiin, että EGC:n tehtävä on ennen muuta toimia äänitorvena Euroopan ja erityisesti EU:n komission suuntaan. Sen lisäksi se olemassaolollaan toki voimaannuttaa kansallisia toimijoita. EGC olisi vahvempi, jos siihen kuuluisi ryhmiä noin kymmenen maan asemesta jopa kaikista Euroopan maista. Tätä laajennusta yritetään viedä eteenpäin.

Luentojen eräs kohokohta oli Oslon kaupungin ilmastotyön esittely. Siellä suositaan julkista liikennettä ja sähkön käyttöä sekä liikenteessä että työkoneiden voimanlähteenä, kehitetään kierrätystä ja kiertotaloutta, luovutaan avohakkuista eroosion välttämiseksi. Oslon tavoitteena on leikata 95% hiilipäästöjen 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Luennoissa kävi kiinnostavalla tavalla ilmi asioiden monimutkaisuus

Maataloudessa unohdetaan herkästi ulkoa tulevien resurssien, kuten lannoitteiden ja työkoneiden tarvitsema fossiilinen energia. Kiertotaloutta taas kehitetään herkästi puhtaasti kierrättämisen näkökulmasta ja unohdetaan, että taustalla on usein suuri kulutuksen määrä, mikä tuo kiertoon turhan paljon tavaraa.

“Ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden käyttö” sanoo akateemikko Jørgen Randers

Kenties kiinnostavimmaksi luennoksi nousi 80-vuotiaan akateemikko Jørgen Randersin, Rooman klubin jäsenen, puheenvuoro. Hän kertoi suuresta turhautumisestaan ilmastotyön huonosta etenemisestä etenkin läntisissä demokratioissa. Viime vuodet hän on toiminut asiantuntijana kiinalaisten tuloksekkaassa työssä hiilipäästöjen alentamiseksi ja päästöt ovat siellä tasoittuneet ja jopa kääntymässä laskuun. Diktatuuri on siis varsin tehokas, mutta mistä tiedämme, kuinka kauan teho kohdistuu oikeisiin asioihin?

Joka tapauksessa päällimmäiseksi viestiksi jäi akateemikko Jørgen Randersin vetoomus: ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden, hiilen, öljyn ja kaasun käyttö. Siinä on meille mummoillekin hyvä tavoite.

Teksti ja kuva: Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Marja-Liisa Tapio-Biström ja Armi Temmes

Mistä sinä voisit vähentää?

Aktivistimummo Tiina Korhonen muistuttaa ylikulutuspäivän blogissaan meidän jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon kohtuullistamalla omaa kulutustamme. Me Suomessa olemme varsinaisia tuhlareita, olihan Suomen ylikulutuspäivä jo 6.4., kun taas maailman ylikulutuspäivää vietetään 24.7. Kuva kertoo, miten Suomi sijoittuu kulutusvertailussa. Olemme kärkikastia.

Voi meitä! Tulisimme toimeen niin paljon vähemmälläkin.

Koska kulutamme luontoa paljon nopeammin kuin se pystyy uusiutumaan, olemme itse syypäitä ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kaikki ylikulutuksemme vaikutukset eivät näy kotimaassamme. Esimerkiksi suuri osa tuotantoeläimille syötettävästä rehusta tuotetaan ulkomailla. Aktivistimummoina olemme erityisen huolissamme tulevien polvien mahdollisuuksista elää hyvää elämää maapallolla. Toivoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty.

Samoja virheitä toistetaan sukupolvesta toiseen, vaikka kehitys on tutkimuksen ja teknologian ansiosta enemmän ennustettavissa kuin koskaan. Talouskasvua haetaan luonnon kustannuksella, vaikka pitäisi panostaa enemmän kestävään kehitykseen ja etsiä kohtuullisimpia tapoja kuluttaa. Käsityksiä ja asenteita pitää muuttaa, ajatella uudelleen.

On hyvä ymmärtää, että ylikulutus uhkaa myös taloutta. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, jotka perustavat päätöksenteon tieteelliseen näyttöön ja asiantuntijuuteen, ymmärtävät kestävän kulutuksen välttämättömyyden ja toimivat kestävästi N-Y-T, nyt, nyt.

Hyvä elämä ei synny kuluttamalla

Nuorisossa on tahtoa ja tietoa. Otetaan nuoria enemmän mukaan päätöksentekoon. Panostetaan ympäristökasvatukseen ja biotalouden koulutukseen. Mummoina muistetaan näyttää esimerkkiä kulutuksen hillitsemisessä. Luulisi meidän sen osaavan, 70-luvun elämä oli huomattavasti nykyaikaa kohtuullisempaa, silti hyvää. Kas, rikkaus ei piile rahassa, vaan kestävissä arvoissa, ihmissuhteissa, elinkelpoisessa ympäristössä ja hyvissä valinnoissa.

Ylikulutus on saatava kuriin. Tehdään viisaita ja välttämättömiä hankintoja. Vähennetään lihansyöntiä, tai lopetetaan se, lisätään ruokavaliossa kasvisten osuutta. Kierrätetään. Käytetään julkista liikennettä ja kävellään ja pyöräillään (se tekee hyvää myös terveydelle). Suuri vaikutus on sillä, että valitsemme poliittisia päättäjiä, jotka ymmärtävät luontoarvoja ja kestävää elämää. Miksi jahkailisimme, aloitetaan kestävämpi elämä jo tänään. Maailma ei kestä nykyistä tuhlaustamme.

Jotkut ajattelevat, että yksittäisen ihmisen valinnoilla ei ole niin väliä. Mutta kyllä on! Jo Sokrates näki torilla paljon kaikenlaisia tavaroita, joita ei tarvinnut.

Lue lisää:

Ylikulutus – WWF Suomi

Kuva ja lisätietoa: Home - Global Footprint Network

Tiina Korhonen, Aktivistimummo